Aika-avaruus

Kirjassa tarkastellaan universumin tilaa ennen ja jälkeen alkuräjähdyksen käyttäen tässä teoksessa ajalle kehitettyä mallia, jossa aikakoordinaatti on kiertynyt pieneksi nopeutta vastaan kohtisuoraksi silmukaksi.
Sähkömagneettisen säteilyn ja hiukkasten nopeus neljässä ulottuvuudessa oletetaan aina yhtä suureksi kuin c eli valon nopeus tyhjiössä. Näistä alkuehdoista lähtien Albert Einsteinin erikoisen suhteellisuusteorian kaavat johdetaan ehkä yksinkertaisemmin kuin koskaan.
Elektronin magneettinen momentti ja gyromagneettinen suhde lasketaan hyvällä
tarkkuudella.
Lorentzin kontraktio asetetaan osittain kyseen alaiseksi ja ensimmäinen suora mittaus antoi myös sille suhteellisuusteorian ennustetta pienemmän arvon.
Protonille ja neutronille esitetään sähkömagneettinen malli. Tarkasteluissa ei silti unohdeta kvarkkimalleja. Protonille laskettu halkaisija täsmää paremmin uusien, huomattavasti tarkempien mittaustulosten kanssa kuin vanhan, liian suureksi osoittautuneen arvon kanssa.
Materia-aaltoja ja aalto-hiukkasdualismia havainnollistetaan ajan mallin avulla ja selitetään, miksi niiden aallonpituus lähestyy vain näennäisesti ääretöntä nopeuden pienentyessä kohti nollaa.
Ronald Reaganin ajamaa avaruuspuolustusjärjestelmää, jota vastustajat pilkkasivat Tähtien sodaksi, tarkastellaan ja todetaan se ehkä sittenkin mahdolliseksi.
Fission ja fuusion taustaa kuvataan ja esitellään helppotajuisessa muodossa fissio-, vety- ja antimateriapommin periaatteet. Rauhanomaisena sovelluksena tutkitaan fuusiovoimalaa ja ehdotetaan uutta Ranskaan rakenteilla olevasta Tokamak-reaktorista täysin poikkeavaa toimintaperiaatetta.
Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergian tuotantotapoja esitellään ja vertaillaan niiden hyviä ja huonoja puolia.
Painottomaan tilaan liittyviä väärinkäsityksiä oikaistaan ja spekuloidaan tulevaisuuden tietoliikenteen eksoottisella luonteella.
Mustien aukkojen olemusta pohditaan ja johdetaan niille säde, joka on vain puolet vakiintuneesta Schwartzildin säteestä.
Olemmeko tähtien lapsia? Vaihtoehtoja etsitään ja tarkastellaan galaksien kiertoliikettä ja yllättäen yleisiksi osoittautuneita yksinäisiä planeettoja.
Universumin kokonaisenergia saattaa olla nolla. Tähän liittyen asetetaan vastakkain massa- ja gravitaatioenergia.
Lukijalle mahdollisesti oudoista käsitteistä löytyvät lyhyet selitykset aakkosjärjestyksessä kirjallisuuden ja lähdeviitteiden edeltä.